perjantai 16. marraskuuta 2012

Mitä eroa on Suomella ja Taiwanilla?

- Paljonkin!

Lupasin tosiaan tätä postausta alkuviikosta, mutta tää viikko on ollut kyllä täynnä yhtä sun toista hulinaa, niin melkein pakostikin venähti nyt perjantaihin asti tän kanssa. Ja pahoittelen että tällä kertaa saatte kuvattoman postauksen, mutta tässä se nyt kuitenkin tulee, eroavaisuuksia Suomen ja Taiwanin välillä, sekä muita huomioita Taiwaniin liittyen:


Koulu
  • Varsinainen "ylläri pylläri" eli koulupuvut! Ulkonäkösäännöt ei tosin ainakaan mun koulussa ole ollenkaan tiukat, vaan oppilaille annetaan suhteellisen paljon vapauksia. Ensinnäkin meikkiä saa käyttää niin paljon kun haluaa ja hiuksia saa värjäillä niin paljon kun jaksaa, esimerkiksi pinkit otsahiukset ei ole tällä ollenkaan tuntematon näky. Ja tää tietenkin käy ihan järkeensä siinäkin mielessä, että mun koulusta löytyy myös kosmetologia- ja kampaamo-linja. Lisäksi tytöillä on vapaus valita haluaako käyttää hametta vai mustia suoria housuja.
  •  Täällä mennään semmosella Suomen ala-asteilta tutulla meiningillä, eli ollaan koko ajan oman luokan kanssa, suurin osa tunneista samassa luokkahuoneessa ja jokaisella on oma pulpetti.
  •  Koulu tarjoaa ruoan, mutta jokaisen on tuotava omat ruokailuvälineet ja ruokailu tapahtuu jälleen kerran omassa luokassa (täällä ei siis ole ruokalaa).
  • Ruokailun jälkeen on niin sanottu "päiväunitunti" (kyllä luit oikein), eli niin oppilaat kuin opettajat vetää sikeitä. Meillä on kuitenkin kavereiden kanssa tapana karata kirjastoon täksi aikaa.
  •  Tää saattaa kuulostaa aika järjettömältä (mitä tää kyllä onkin), mutta koulussa ei ole jotain niinkin yksinkertaista asiaa kuin käsi-/vessapaperia! Jokaisen on siis kannettava mukanaan omat paperinsa.
  • Täällä ei ole siistijöitä, vaan koulun siivoavat oppilaat aina päivän päätteksi. Myöskin pihan haravointi on oppilaiden tehtävä.
  • Koulussa ei ole pukuhuoneita tai suihkuja. Liikkavaatteet vaihdetaan siis joko luokassa tai vessassa.
  •  Toisin kun monet saattais kuvitella, Aasiassa kun ollaan, niin opettajien ja oppilaiden välit on tosi rennot. Molemmat puoliskot tekee vuorollaan toisistaan pilaa.
  •  ...Opettajia kuitenkin kunnioitaan, kuten myös luokkakavereita, enkä ole täällä kertaakaan törmännyt sellaiseen tilanteeseen, että joku olisi häirinnyt tuntia.

Taiwanilaiset
  • Tää nyt ei varmaan tule kenellekään hirmusena yllätyksenä, mutta taiwanilaiset on paljon ystävällisempiä ja "aurinkoisempia" kuin suomalaiset.
  • Paljon suvaitsevaisempia kuin olisin uskaltanut odottaa. Tiesin toki etukäteen, että Taiwan on moniin muihin Aasian maihin verrattuna hyvinkin suvaitsevainen maa, mutta että näin! Omistan täällä useammankin homoseksuaalin kaverin, enkä ole kertaakaan huomannut, että nämä kyseiset henkilöt olisi joutunut minkäänlaisen syrjinnän tai pilkan kohteeksi sen takia. 
  • Taiwanilaiset on samaan aikaan tosi pinnallisia ja samaan aikaan taas ei. Siis nää on tosi suoria ulkonäköasioissa. Ei ole ollenkaan kummallinen juttu jos sulle esitellään täällä joku ihminen tyylillä "Hei tässä on mun kaveri Untamo, eikö olekin lihava?" tai "Tässä on Anneli, Anneli on tosi ruma!" ... Mutta sitten samaan aikaan ulkonäöllä ei ole niinkään väliä ja kaikki on kavereita keskenään ja kohtelee toisiaan täysin tasapuolisesti.
  •  Yleinen periaate täällä on se, että mitä vaaleampi iho sitä parempi (siitäs kuulitte, en oo täällä "kalkkilaivan kapteeni" vaan "ihanan vaalea"). Ei oikeesti, se on melkein koomista kun ihmiset ajaa mopolla miltei 40 asteen helteessä pitkähihaisissa paidoissa ja jonkin sortin lapasissa, etteivät he vahingossakaan ruskettuisi.
  •  Mikäli olet länsimaalainen ja tulet Taiwaniin, tulet myös taatusti tuijotetuksi. Sitä ei tehdä missään nimessä pahalla, ihmiset on vaan mielettömän kiinnostuneita ja haluavat tutustua.
  • Täällä ei ole nuorilla sellaista juhla- ja juomiskulttuuria kuten monissa länsimaissa.  Käytännössä nuoret ei biletä täällä ollenkaan (mutta se ei tarkoita, etteikö me täällä osata hauskaa pitää!) Täällä ei myöskään kukaan juokse välitunnilla ulos tupakalle kuten Suomessa.

Ruoka ja juoma
  • Riisiä, riisiä, riisiä, riisiä ... Lainkaan liioittelematta syön täällä riisiä vähintään kuutena päivänä viikossa.
  •  Teetä, teetä, teetä, teetä ... Täällä on lukuisia eri tee-vaihtoehtoja ja täällä teetä litkitään yhtälailla kun Suomessa kahvia tai virvoitusjuomia.
  • Täällä syödään paljon vähemmän salaattia ja tuoreita vihanneksia kuin Suomessa.
  • ...Vastaavasti taas hedelmiä syödään huomattavasti enemmän.
  • Maissia tungetaan käytännössä kaikkeen, se menee niin leivän välissä kuin keitoissa tai kastikkeissa.
  •  Maitoa juodaan ihan liian vähän, sanoo Noora. Suomessa kun on niin tottunut siihen, että maitoa löytyy aina jääkaapista, niin täällä sitä saan hyvällä tuurilla kerran viikkoon (ja sitten jos käykin niin että se on soijamaitoa "oikean" maidon sijaan, niin ei ole itku kaukana).
  •  Taiwanilaisilla on usein tapana tilata ravintolassa ihan järjettömästi ruokaa ja sitten ne niistä jää yleensä yli puolet syömättä. Ja täällä tilataan ruoat keskenään jaettavaksi, eikä sillä tavalla Suomen tapaan, että yksi ruokalaji kullekin.

Yleistä
  • Vessapaperi heitetään käytön jälkeen roskakoriin pöntöstä vetämisen sijaan.
  • Hanavettä ei voi juoda.
  • Hintataso on huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa.
  • Monissa paikoissa (esimerkiksi koulussa) vessanpönttö saattaa muistuttaa enemmän lavuaaria lattiatasossa kuin varsinaista pönttöä. Voitte vaan kuvitella mut ekana koulupäivänä kun mun ohjattiin vessaan ja astun sisään vaan huomatakseni tuon kummallisen tapauksen jalkojen juuressa, eikä vessapaperiakaan näkynyt missään. "Ei mulla oikeestaan oo ees hätä..."
  • Talot on "kapeita" ja korkeita.
  • Omia pihoja ei ole juuri kellään. 
  • Paljon kulkukoiria, joista osa tosin saattaa olla myös koiria, joiden vaan annetaan liikkua vapaana, sitäkin nimittäin näkee.
  •  Ihan hurjasti mopoja. Ensimmäiset päivät olin ihan ihmeissäni niiden määrän kanssa, mutta nykyään oon jo niin tottunut, että saattaa tuntua liikenne tosi orvolta kun palaan takaisin Suomeen.


Eroavaisuuksia ja erikoisuuksia löytyisi vielä vaikka kuinka paljon lisää, mutta tässä nyt mitä tällä kerralla mieleen tulee. Toivottavasti koitte tämän postauksen ruokkivan teidän tiedonjanoa jollain asteella tai avartavan vähän teidän näkemyksiä.


Ja kuten aina ennenkin, kysyä saa jos on kysyttävää! :)

lauantai 10. marraskuuta 2012

Kavereita ja Buddha-temppeleitä

Ei kai sitä vaan voi ihminen lusmuudellensa mitään. Hirveesti on tapahtunut, mistä ois voinut kirjottaa ihan ajallaankin, mutta jotenkin taas tää blogi on ollut viimenen asia mielessäni kun oon lähinnä keskittynyt omaan henkilökohtaseen päiväkirjaan kirjotteluun. Mut nyt on sit taas luvassa tämmönen melkonen kuva- ja informaatiopläjäys...

Oon viime aikoina viettänyt melko paljon vapaa-aikaa kavereiden kanssa, mikä on ihan huippua! Ollaan tehty mm. shoppailureissua ja muuten vaan hengailtu ja käyty eri paikoissa.

Ensinnäkin kävin muutaman kaverin mun koulun klubista (meikki-/ihonhoito-klubi) kanssa kuvailemassa vähän tuommosella vanhalla asuinalueella, jonka nuoret päätti koristella yhdellä sun toisella tavalla ennen sen purkamista (mikä on mun mielestä tosi hauska idea!)








Tän jälkeen suunnattiin Sizihwaniin katsastamaan uimanrantaa ja kastelemaan varpaat sinne aaltoihin.


Oon käynyt myös shoppailemassa mun mahollisesti parhaan kaverin täällä, Natalien, kanssa. Tästä reissusta ei oo oikeestaan muita kuvia kun tämä:

Tervetuloa lokakuiseen Taiwaniin, maahan jossa ei vietetä joulua...



Viime viikonloppuna kävin taas muutaman luokkakaverin kanssa syömässä ravintolassa, kiertelemässä vähän Kaohsiungin The Pier-2 Art Centeriä ja syömässä lopuksi vielä vähän lisää.






Kavereiden kanssa hengailun lisäksi tekemistä on riittänyt myös reissaamisen merkeissä kiitos Rotaryn. Tosin kavereitahan sielläkin oli...

Käytiin nimittäin muiden tämän piirin vaihtareiden kanssa tutustumassa Kaohsiungin Buddha Memorial Centeriin, jossa tuli syötyä ainakin vege-ruokaa ja päästiin kokeilemaan meditointiakin.

Juu, ite en oo kuvassa, mutta eihän tätä nyt voi olla tänne laittamatta! Team Meksiko taisi saavuttaa Nirvanan...






JA PÄÄDYTTIIN ME JOTENKIN TELKKARIINKIN:



Itsehän oon tosiaan aikasemmin bongannut itteni täällä myös sanomalehdestä...

Että kyllä täällä kieltämättä aika julkkis olo silloin tällöin tulee. Asiaa ei ollenkaan auta se, kun täysin tuntemattoman ihmiset pyytää saada yhteiskuvaa... Juurikin tällä kyseisellä Buddha-reissulla mua pyydettiin täysin tuntemattomien ihmisten toimesta samaan kuvaan ehkä seitsemän kertaa... Tähän ei meinaa tottua kyllä millään. Tai jos totun, niin sitten onkin kummat paikat Suomeen palatessa, kun en ookkaan enää ollenkaan ihmeellinen. :D

Mut lyhyesti sanottuna rakastan Taiwania, mun elämää täällä ja näitä ihmisiä täällä. Näin yks yö unta, että jouduin palaamaan Suomeen ja voi jestas sitä ahdistuksen määrää... En todellakaan oo valmis palaamaan vielä pitkään aikaan, ja onneks ei tarviikkaan.

Totta kai mulla on ikävä ihmisiä Suomessa, mutta tiedän, että Suomeen palattuani mulla tulee myös olemaan järjetön ikävä tätä paikkaa ja näitä ihmisiä.

Jepulis, näillä näkymin tuutte saamaan multa alkuviikosta sen postauksen Suomen ja Taiwanin eroista ja jossain vaiheessa ajattelin kirjottaa myös mun kiinan opiskelusta, koska se tuntuu tosi monia kiinnostavan.

 再見~! (v^_^)v