Sönkötänpä tässä teille vähän kiinaa

Tosiaan, Vaulan postauksen innoittamana päätin mäkin tehdä videon, jossa puhun oman kohdemaani kieltä, eli mitäpä muutakaan kuin mandariinikiinaa! Oon tosi huono puhumaan kameralle, koska mun mielestä on vaan jotenkin tosi kiusallista puhua itekseen. Tarvii varmaan kääntää volyymit vähän kovemmalle, kun jostain syystää mun ääni kuuluu tosi hiljasena. Mutta here you go:

Kova on yritys, vaikka äänenpainot onkin todennäköisesti päin metsiä, mutta koska sitä tapahtuu jatkuvasti tosielämässäkin, niin tää vaan ihan rehellisesti kuvastaa mun tän hetkistä tasoa.

Mutta jep, meillä oli siis eilen piirin 3510 tämmönen vuosittainen tapahtuma ja me tän piirin vaihtarit esitettiin siellä meidän tuskan, hien ja kyynelten kanssa kauan harjoiteltu tanssiesitys. Saatte siitäkin varmaan videota, kunhan joku sen viitsisi ensin jonnekin kaikkien saataville ladata.

Sneak peek meidän uskomattoman hirveistä tanssi-asuista sekä onnellinen lipun omistaja!

Ja sitten syy sille, miks oon käytännössä hyppinyt seinillä jo yli viikon! Pääsen siis toteuttamaan jälleen yhden mun "To Do In Taiwan" -listan pykälöistä, nimittäin kpop-konserttiin (vaikkakin tää taidetaan laskea tällä kertaa enemmän rockin puolelle) käy matkani mun! Eikä edes ihan mikä tahansa konsertti ole kyseessä, vaan mun ultimate-lemppari yhtyeen, eli JYJ:n, jäsenen soolo-keikkaa meen katsomaan! Oon niin onnellinen, etten tiiä oikein, että miten päin olla.

Tätä herraa oon siis menossa katsomaan:

♥

P.S. Vaihtarit, haastan teidätkin tekemään videopostauksen kohdemaanne kielellä! Jos mä pystyin siihen, niin pystytte tekin!

Paljon onnea vaan

Täällä Taiwanissa tää koulukulttuuri on ihan omanlaisensa.

Tää tuli taas todettua viime perjantaina. Mun koululla oli nimittäin synttärit!

Niitä vietetään jokaisessa koulussa joka vuosi, eikä kyseessä ole mikään pieni tapahtuma. Mun koulu tosiaan juhli syntymäpäiviään nyt perjantaina ja lauantaina, ja varsin railakkaasti juhlikin.

Perjantaina oli koko koulun "urheilupäivä", vaikkakin se urheilu nyt vähän sivuun jäikin... Jokainen luokka pukeutui valitsemansa teeman mukaisesti ja ne omat asut sitten esiteltiin ikään kuin paraatin muodossa.

Loppupäivä oli oikeastaan vaan sellaista yleistä hengailua koulun alueella, kun halukkaat pääsivät sitten toteuttamaan sitä varsinaista "urheilupäivää" erilaisten juoksukilpailujen muodossa.

Me oltiin Punahilkasta... Kaikki muut oli Punahilkkoja ja mä tietenkin susi! :D

Ja tietenkin...

Lauantaina juhlat jatkui, kun meidän koulussa oli ns. avoimien ovien päivä, eli kaikki ulkopuolisetkin pääsi vähän katsastamaan meininkejä. Jokaisella luokalla oli pystyssä oma koju, joissa myytin erilaisia ruokia ja juomia ja tämän lisäksi eri luokat järjesti paljon erilaisia esityksiä ja muuta ohjelmaa.

Mä toimin lähinnä mun luokkakavereiden "assistenttina" kun autoin (tai ainakin yritin) niiden muotinäytöstä varten. (Mikäli joltakulta on mennyt ohi, niin oon täällä siis vaatesuunnittelu-linjalla.)

Koko luokka (miinus minä, koska otin tän kuvan)

Hihii, mun parhaat kaverit! Ihan rehellisyyden nimissä en tiiä miten tuun selviimään ilman näitä idiootteja Suomessa.

台北 TAIPEI

Huh, tässä on kiirettä pitänyt sitten viime postauksen. Tehtiin tosiaan kolmen päivän reissu Taipeihin, sitä seuraavana päivänä lomat loppu ja takaisin kouluun ja viime torstaina vaihtareiden kanssa suunta kohti Taitungia neljäksi päiväksi. Näiden lisäksi ollut vielä "mallihommia" (oon siis erään kosmetologi-opiskelijan mallina, kun hän valmistautuu kesällä Saksassa pidettävään kilpailuun) ja tanssiharjoituksia (jotain Rotaryn tapahtumaa varten). Tuntuu siis, että pitäisi koko ajan olla jossain. Nyt kuitenkin ensimmäinen kunnon vapaapäivä kahteen viikkoon, niin ajattelin, että olisi hyvin aikaa kertoa teille vähän mun Taipein reissusta!

Lähdettiin siis host-serkun kanssa high speed raililla (miten tää sanotaan suomeks?) aamulla Kaohsiungista kohti Taipeita. Kaohsiung ja Taipeihan on tosiaan Taiwanin mittapuulla tosi "kaukana" toisistaan, Taipei ihan pohjoisessa ja Kaohsiung ihan etelässä. Mutta oikeasti se välimatka ei ole kuin noin 400 kilometriä... Taiwan kun on vaan niin pieni maa. High speed raililla tää matka taittuu noin 1½ tunnissa, eli ei paha ollenkaan!

Taipeihin päästyämme käytiin jättämässä matkalaukut ja muu ylimääräinen host-enon luokse ja sitten menoks!

Ensin käytiin katsomassa tätä Taipein tunnetuinta temppelialuetta (tai sitä mä ainakin oletan sen olevan:

 Ja sitten, mikäpä muukaan kuin TAIPEI 101!

Onhan tuolla rakennuksella korkeutta... Mä oon toki ollut New Yorkissakin aiemmin, mutta tää näytti ja tuntu paljon hurjemmalta, koska 1) Taipeissa ei ole muita tämmösiä ihan valtavan korkeita pilvenpiirtäjiä 2) tää näytti siltä, että tää kaatuis päälle.

Taipei 101 oli tosiaan maailman korkein rakennus vuodesta 2004 aina vuoteen 2010, ennen sitä Dubain Burj Khalifaa. Nykyään se on 508 metrillään maailmaan kolmanneksi korkein.

 Ensimmäisissä kerroksissa olevaa ostoskeskusta. Kaikki liikkeet oli kyllä kyllä kunnon merkkiliikkeitä, että siellä ei tämä tyttö hirveesti shoppaillut. Zara taisi olla ainut vaatekauppa, johon olisi mulla ollut varaa.

Ja pitihän mun nyt sinne huipullekin päästä:

Oli valitettavasti vähän sumuinen päivä, joten ei nähnytkään ollenkaan niin hyvin/kauas kuin olisin toivonut.

Tää pallo, "Damber Baby", siis pitää Taipei 101:n pystyssä maanjäristyksien ja taifuunien aikana.

Toisena päivänä lähettiin heti aamusta käymään museossa, mutta koska siellä ei saanut sisällä ottaa kuvia, niin saatte nyt vaan kuvia siitä ulkopuolelta:

Siinä vieressä oli myös tämmöinen ihana pieni puisto:

Loppupäivä me vietettiinkin Taipei Expo Parkissa:

Don't forget to scoopo it up.

Tää rakennus on tehty muovipulloista!

Tässä välissä me käytiin syömässä ja kun palattiin takaisin, niin oli jo ehtinyt pimentyä ja koko puisto oli täynnä erilaisia valoja:

Kolmas ja viimeinen päivä vierähtikin nopeasti Taipei ZOO:ssa sekä gondola-ajelulla!

Ja tietenkin eläin, jonka näkemistä olin koko pienen ikäni odottanut:

♥

Eläimiä oli toki paljon enemmänkin, mutta en viittinyt koko kirjoa tähän laittaa. Eläintarhasta suunnattiin lopulta gondola-ajelulle. Tää gondola-ajelu oli jotain, mistä kauhun, jännityksen ja innostuksen sekaisin tuntein haaveilin jo ennen Taiwaniin tuloa:

Taipei oli aivan ihana, vaikkakin kolme päivää oli turhan lyhyt aika siellä oloon. Tekemistä kun olisi ollut vielä hurjan paljon enemmän.

En osaa kyllä ollenkaan sanoa, että tykkäänkö enemmän Taipeista vai Kaohsiungista. Suurkaupunkeja molemmat, Kaohsiungissa vaan vähemmän tungosta, kadut leveämpiä (ja metro sata kertaa kauniimpi :D) kun taas Taipei on koko ajan pullollaan niin paikallisia kuin turisteja.

Sääkin suosii Kaohsiungissa ehdottomasti enemmän (vaikkakin kesäisin täällä on turhan kuuma ainakin tälläiselle Suomi-tytölle), Taipei taas on tosi sateinen (Kaohsiungissa sataa tyyliin vain pari kertaa kuukaudessa) ja ainakin tähän aikaan vuodesta jopa vähän kylmä (tai sitten oon vaan liian tottunut Kaohsiungin ilmastoon. Pitäisi varmaan varautua siihen, että tuun kuolemaan Suomessa...)

Mutta sitten toisaalta Taipeissa on aina kaikki kpop-konsertit! Ja joo, tää oli tärkee.

Seuraavaa Taipein reissua odotellessa siis!

P.S. Ehkä mun pitäis tehdä tämmönen kunnon turistipostaus Kaohsiungistakin, vaikka tää onkin mulle jo kuin kotikaupunki.

恭喜發財, 紅包拿來!

Takana on nyt elämäni ensimmäinen kiinalainen uusivuosi! Kokemuksena oli hyvin erilainen kuin länsimaalainen uusivuosi. Siinä missä "normaali" uusivuosi vaihdetaan usein kavereiden kanssa juhlien, niin kiinalainen uusivuosi on enemmänkin perhejuhla.

Mun hostperhe juhlikin tosi rauhallisesti ja ilmeisesti skippasi melko paljon perinteitä, mihin henkilökohtaisesti petyin aika paljon, koska olisin tietenkin toivonut, että he olisivat mulle niitä esitelleet. Tästä syystä mulla ei sitten olekaan erityisemmin mitään kuvamateriaalia, kun ei oikein ollut mitään, mitä kuvata. Sniff.

Mutta jotain koin kuitenkin! Alkuviikosta kävin mun Rotary-klubini kokouksessa ja siellä pääsin ihan olan takaa tutustumaan tähän "punainen kirjekuori" -perinteeseen. Kiinalaisena uutenavuotena on siis lapsilla ja nuorilla tapana saada vanhemmilta punaisia kirjekuoria (紅包 "hóngbāo"), joissa on sisällä rahaa. Tän punaisen kirjekuoren alkuperä on aika hämärän peitossa, mutta on olemassa legenda, jonka mukaan Song-dynastian aikaan (960-1279) Chang-Chieu -nimistä kylää piinasi paha demoni. Eräänä päivänä tähän kylään saapui kuitenkin sattumalta nuori mies, jolla oli esi-isiltään peritty taikasapeli, jonka avulla mies taisteli demonia vastaan ja voitti. Kiitoksena kyläläiset antoivat tälle miehelle kultaa sisältävän punaisen paketin, jonka antaessaan he toivoivat miehen tulevan siunatuksi. Eli vielä tänäkin päivänä kuoria annetaan karkoittamaan pahoja henkiä ja tuomaan onnea.

Tähän punaiseen kirjekuoreen liittyy myös sellainen tapa, että kuoren sisältämän rahasumman kuuluu olla parillinen, koska parittomat luvut liittyvät hautajaisiin. Myöskin lukua neljä kuuluu välttää, koska se merkitsee kuolemaa.

Joka tapauksessa, sain siis elämäni ensimmäiset kiinalaisen uuden vuoden punaiset kirjekuoret, kun toivotin jokaiselle klubin jäsenelle yksi kerrallaan hyvää uutta vuotta ja näin ollen sain heiltä jokaiselta yhden. Ja koska kyseessä ei ole mikään pieni klubi, niin siinähän kävi sitte näin...

Eli sain ihan valtavan kasan kuoria ja niiden mukana valtavasti rahaa. Yhteensä 13 200 Taiwanin dollaria, mikä meinaa noin 350 euroa. Ja täällä Taiwanissa tuo rahasumma on ihan valtava, kun ottaa huomioon miten halpaa täällä onkaan. 

Mähän oon itse jo taiwanilaistunut siinä mielessä, että kun näen esimerkiksi jonkun vaatteen maksavan 1000 dollaria tai yli, niin ensimmäinen reaktio on "onpa kallis!" (koska normaalisti ei-merkkivaatteet maksaa täällä alle 500 dollaria), vaikka se 1000 dollariahan ei tosiaan ole kuin noin 25 euroa.

Lauantaina mentiin koko perhe syömään "amman", eli mun host-isoäidin luokse. Sieltä sitten pienelle kierrokselle tervehtimään muita sukulaisia ja perhetuttuja ja hakemaan lisää punaisia kuoria.

Sunnuntai oli sitten se varsinainen uudenvuodenpäivä ja suunnattiin yhdelle näistä monista temppeleistä täällä. Siellä porukka kävi rukoilemassa esi-isilleen ja viemässä jotain pieniä "uhrilahjoja", kuten hedelmiä tai rahaa. Siellä ei tosin saanut ottaa valokuvia, niin eipä oo siitäkään kuvamateriaalia. :(

Muuten aika onkin mennyt ihan vaan rentoutuessa ja tekemättä juuri mitään. Tähän tulee kuitenkin muutos heti huomenna, koska tää tyttö lähtee kurkkaamaan, että millainen on meininki TAIPEISSA! Wohoo! Tätä onkin meinaan ootettu! :D