恭喜發財, 紅包拿來!

Takana on nyt elämäni ensimmäinen kiinalainen uusivuosi! Kokemuksena oli hyvin erilainen kuin länsimaalainen uusivuosi. Siinä missä "normaali" uusivuosi vaihdetaan usein kavereiden kanssa juhlien, niin kiinalainen uusivuosi on enemmänkin perhejuhla.

Mun hostperhe juhlikin tosi rauhallisesti ja ilmeisesti skippasi melko paljon perinteitä, mihin henkilökohtaisesti petyin aika paljon, koska olisin tietenkin toivonut, että he olisivat mulle niitä esitelleet. Tästä syystä mulla ei sitten olekaan erityisemmin mitään kuvamateriaalia, kun ei oikein ollut mitään, mitä kuvata. Sniff.

Mutta jotain koin kuitenkin! Alkuviikosta kävin mun Rotary-klubini kokouksessa ja siellä pääsin ihan olan takaa tutustumaan tähän "punainen kirjekuori" -perinteeseen. Kiinalaisena uutenavuotena on siis lapsilla ja nuorilla tapana saada vanhemmilta punaisia kirjekuoria (紅包 "hóngbāo"), joissa on sisällä rahaa. Tän punaisen kirjekuoren alkuperä on aika hämärän peitossa, mutta on olemassa legenda, jonka mukaan Song-dynastian aikaan (960-1279) Chang-Chieu -nimistä kylää piinasi paha demoni. Eräänä päivänä tähän kylään saapui kuitenkin sattumalta nuori mies, jolla oli esi-isiltään peritty taikasapeli, jonka avulla mies taisteli demonia vastaan ja voitti. Kiitoksena kyläläiset antoivat tälle miehelle kultaa sisältävän punaisen paketin, jonka antaessaan he toivoivat miehen tulevan siunatuksi. Eli vielä tänäkin päivänä kuoria annetaan karkoittamaan pahoja henkiä ja tuomaan onnea.

Tähän punaiseen kirjekuoreen liittyy myös sellainen tapa, että kuoren sisältämän rahasumman kuuluu olla parillinen, koska parittomat luvut liittyvät hautajaisiin. Myöskin lukua neljä kuuluu välttää, koska se merkitsee kuolemaa.

Joka tapauksessa, sain siis elämäni ensimmäiset kiinalaisen uuden vuoden punaiset kirjekuoret, kun toivotin jokaiselle klubin jäsenelle yksi kerrallaan hyvää uutta vuotta ja näin ollen sain heiltä jokaiselta yhden. Ja koska kyseessä ei ole mikään pieni klubi, niin siinähän kävi sitte näin...

Eli sain ihan valtavan kasan kuoria ja niiden mukana valtavasti rahaa. Yhteensä 13 200 Taiwanin dollaria, mikä meinaa noin 350 euroa. Ja täällä Taiwanissa tuo rahasumma on ihan valtava, kun ottaa huomioon miten halpaa täällä onkaan. 

Mähän oon itse jo taiwanilaistunut siinä mielessä, että kun näen esimerkiksi jonkun vaatteen maksavan 1000 dollaria tai yli, niin ensimmäinen reaktio on "onpa kallis!" (koska normaalisti ei-merkkivaatteet maksaa täällä alle 500 dollaria), vaikka se 1000 dollariahan ei tosiaan ole kuin noin 25 euroa.

Lauantaina mentiin koko perhe syömään "amman", eli mun host-isoäidin luokse. Sieltä sitten pienelle kierrokselle tervehtimään muita sukulaisia ja perhetuttuja ja hakemaan lisää punaisia kuoria.

Sunnuntai oli sitten se varsinainen uudenvuodenpäivä ja suunnattiin yhdelle näistä monista temppeleistä täällä. Siellä porukka kävi rukoilemassa esi-isilleen ja viemässä jotain pieniä "uhrilahjoja", kuten hedelmiä tai rahaa. Siellä ei tosin saanut ottaa valokuvia, niin eipä oo siitäkään kuvamateriaalia. :(

Muuten aika onkin mennyt ihan vaan rentoutuessa ja tekemättä juuri mitään. Tähän tulee kuitenkin muutos heti huomenna, koska tää tyttö lähtee kurkkaamaan, että millainen on meininki TAIPEISSA! Wohoo! Tätä onkin meinaan ootettu! :D

Kaksi kuukautta pähkinänkuoressa

Ihan ensinnäkin nöyrin ANTEEKSI ikinä, ettei musta oo kuulunut täällä blogin puolella yli kahteen kuukauteen (aika menee ihan liian nopeesti!). Nyt on vaan yksinkertaisesti käynyt niin hassusti, että tää mun elämä täällä päin maailmaa on vienyt mut ihan mennessään.

Sitten viime päivityksen oon mm. vaihtanut perhettä, ja nyt näin lyhyesti voin vaan todeta, että tykkään tästäkin perheestä tosi paljon, ellen jopa enemmän kun ensimmäisestä. Sopeutumista auttoi toki se, että tiesin tän perheen jo etukäteen varsin hyvin, koska nää on perhetuttuja mun ensimmäisen perheen kanssa. Mun kiinan taidotkin on kehittynyt täällä ihan valtavasti, koska tää perhe ei tosiaan puhuu englantia ollenkaan!

Mulla on siis täällä host-vanhemmat, mama lastentarhan opettaja ja papa tekee erilaisia saviveistoksia ja -kuppeja yms. Vanhempien lisäksi mulla on host-isoveli ja -isosisko. Kumpikaan ei tosin asu enää kotona.

Jep, se siitä sitten. Voin vaikka tehdä jonkilaista talopostausta tässä lähitulevaisuudessa, jos haluatte. Nyt kuitenkin ajattelin perehdyttää teitä hieman muihin tapahtumiin.

Multa joku anonyymi ehtikin jo kysyä, että miten täällä Taiwanissa vietetään joulua, niin sanoisin että aika lailla samaan tapaan kun Suomessa vietetään Halloweenia. Eli siis kaupallisesti se kyllä näkyy (täällähän mä bongasin valtavia joulukoristeita ostoskeskuksissa jo lokakuussa), mutta esimerkiksi minkäänlaisesta joululomasta ei ole tietoakaan.

Tältä täällä näytti siis jo lokakuussa!

Tää "joulu koulussa" ehtikin laukaista mussa hirmusen koti-ikävän ja sitä vaan halusi Suomeen viettämään joulua perheen kanssa, nauttimaan lumesta ja kynttilöistä ja joulukuusesta ja jouluohjelmista yms.

No mutta ikävä oli todellakin vain ohimenevää eikä siitä ei ollut enää tietoakaan Rotaryn järkkäämissä joulujuhlissa, jonne me kaikki piirin 3510 vaihtarit oli kutsuttu. Meitä pyydettiin jokaista vaihtaria tekemään jotain ruokaa omasta maastamme, ja itse päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja leivoin korvapuusteja!

Ruokailun lisäksi ohjelmaan kuuluikin mm. paljon tanssia, hyvää musiikkia, pelejä ja kilpailuja, sekä koko illan kruunasi risteily Kaohsiungin Love Riverillä.

Tää kuva on kaikin puolin niin herpa derpa, että oli pakko laittaa.

Ennen uutta vuotta lupauduin mun koulun make up -klubissa tutustumani kaverin malliksi sellaiseen vuosittaiseen meikkaus-kilpailuun.

Ei me mitään voitettu, mutta mulla oli ihan valtavan hauskaa poseerata siellä tuomareille ja oli ihana olla stailattavana, viettää kunnon "prinsessa-päivä" ja ennen kaikkea tutustua uusiin ihmisiin.

Ne 13cm korot oli kyllä tappaa tälläsen tennari-ihmisen muutamaan otteeseen... Onneks mulla oli kaksi pelastavaa enkeliä melkein koko ajan siinä vierellä pitämässä mut pystyssä!

Kuvista kiitos kuuluu paikan päällä olleelle kuvaajalle.

Uuteen vuoteen vaihdoinkin sitten mun parhaiden kavereiden kanssa Dream Mallissa ilmaiskonsertin ja ilotulitusten merkeissä. Konsertissa esiintyi mm. semmoisia nimiä kuin Mayday, 八三夭 (831), Yen-j, 李唯楓, Dream Girls ja Lollipop F. Omat lempparit oli ehdottomasti 831 ja Mayday.

Siinä vaiheessa kun countdown oli ohi, ilotulitukset räjähti taivaalle, taustalla alkoi soida Maydayn "OAOA", mulla oli mun kaks parasta kaveria vieressä ja oli virallisesti vuosi 2013, muhun iski semmonen mieletön onnellisuuden tunne, etten pysty sitä ees sanoin kuvailemaan. Vuosi 2012 oli yhtä vuoristorataa ja todennäköisesti tapahtumarikkain vuosi koko mun tähän astisesta elämästä. Jotenkin siinä sit iski se tosi asia päin näköä, että hyvinhän tässä kävikin ja mä voin tehdä vuodesta 2013 parhaan koskaan. Ja se on nyt tavoitteena!

^ Tuosta 10:00 kohdalta alkaa countdown, jos haluutte päästä vähän sisälle mun fiiliksiin!

Tammikuu vierähti nopeasti niin mun taiwanilais-kavereiden kun vaihtarikavereidenkin kanssa aikaa viettäen.

Kävin muutaman luokkakaverin kanssa mm. kurkkaamassa "The Art Of The Brick" -nimisen näyttelyn ja muuten kiertelemässä ja ottamassa kuvia Kaohsiungin Pier-2 Art Centerillä.

Ja kotimatkalla onnistuin törmäämään MIXION -nimiseen taiwanilais-duoonkin. Oli ehkä parasta tehdä ne super onnellisiksi kertomalla, että oon jakanut niiden musiikkivideota muillekin suomalaisille mandopopin kuuntelijoille. Oli muutenkin tosi herttasia poikia, ja tehtiin siinä mielessä reilu jako, että ne puhu mulle englantia ja mä niille kiinaa! :D

Kuvan varastin yhtyeen Facebook-sivulta

Koettu on myös Rotaryn nelipäiväinen RYLA -leiri:

Nyt lupaan ja vannon, että seuraava päivitys tulee nopeemmin kun kahden kuukauden sisään! Mulla kun on noin sata ja yksi erilaista päivitys-ideaa ja kiinalainen uusi vuosikin lähestyy kovaa vauhtia!